Tänään tuli kutsu amk:n pääsykokeisiin. Ala on edelleen se sama, ammattinimike olisi kuitenkin lääkärin sijasta ensihoitaja. En oikein tiedä mitä ajatella. Onko se sekään sitten se mun juttu? Opiskelu olisi kuitenkin helpompaa, toivottavasti.. Tiedän kuitenkin noin miljoona syytä miksi pitäisi lukea itseni lääkäriksi. Ja yhden syyn miksi ei. On tämä elämä vaikeata.

Tänään ollaan menossa taas kasvattajan luo trimmiin. Viikon päästä olisi sitten näyttely luvassa. Kasvattajalla on pieniä kokkelin pentuja siellä, voi että kun pääsee taas niitä rutistelemaan ja tuoksuttelemaan..! Mikä siinä onkin että pennut tuoksuu niin ihanalle, vaikka ne olisi kuinka pissin ja kakan ja kuolan peitossa.. ;)

Tappelu alkoi koirapuistossa, olisiko syynä ollut joku risu josta Pepin piti murista Sannille. Sanni sitten tapansa mukaan hyökkäsi samantien päälle, ilman minkäänlaisia varoituksia. Saipa siinä sitten taas irroitella ne toisistaan. Pepillä on taas pää niin rahkalla että huh. Huomasin sitten illalla että Sannilla oli alkanut juoksut. Kiristäisivätköhän ne taas jotenkin välejä, en osaa sanoa. Pitää alkaa tosissaan miettiä tuon Pepin leikkauttamista, jos se vaikka sitä vähän tasapainottaisi.

Ainiin! Pepin kanssa aloitettiin maanantaina taas agility. Minusta se on tosi kivaa! Pepin puolesta en pysty sanomaan vielä oikein mitään. Putkesta se menee ihan mielellään, ja hypyt tuosta vaan, mutta muut esteet onkin sitten hieman hankalampia. En tiedä saanko sen ikinä menemään keinusta. Toivotaan parasta! :)

Peppi täytti sunnuntaina 2v ja Sanni tiistaina 1v. Mamman pieni vauva on jo niin iso tyttö. Harmittaa kun molempien synttärit jäi juhlimatta, varsinkin Sannin merkkipäivänä jaksoin lähinnä työntää sitä pois päältä, kun pikkunen ois vaan halunnu olla lähellä. Kameran muistikorttikaan ei toimi että vois ottaa kuvat tytöistä edes näin jälkeenpäin. No, ens vuonna pidetään sit kunnon kemut! ;)

Ulkona on NIIIIN IHAANA ilma että voih! Kuivais vaan pian maa ettei tarviis Sannia olla pesemässä joka ulkoilun jälkeen..